perjantai 30. marraskuuta 2012

Valokuvatorstai 266. haaste



 Tällä kertaa haasteena oli  kolmiodraama. Kuvatakko  vai eikö kuvata parhaillaan menossa olevaa kolmiodraamaa, siinäpä kysymys. No mitään ei tullut mieleeni, joten päätin turvautu vastauksessani kesäreisulla nappaamaani kuvaan erään Koitin kuppilan seinällä olevasta vaaran merkistä. Ja ennalta ehkäisyhän on kolmiodraamoissakin tärkeää.

Päivän askareita 5



 Yöllä oli satanut lunta ja ilma oli viilentynyt selvästi eilisestä. Tuuli oli aikamoista, mikä lisäsi vielä pakkasen purevuutta. Suosiolla päätin siirtyä jatkamaan värjäyspuuhiani Puotiin Porin Matilla. Hiukkasen tiukkaa teki saada kamiinan päälle mahtumaan sekä iso kattila että ämpäri. Vuorossa oli kokenillilla eli kilpikirvalla värjääminen. Ehkäpä joilleikkin lukijoistani kilpikirvan väri on tutumpi jostain toisesta yhteydestä kuin värjäämisestä.


Sisällä värjääminen on siinä mielessa mukavampaa kuin ulkosalla, että väriliemiä keitellessä ja värjätessä voi puuhastella samalla muitakin asioita. Orsilla on odottamassa jatkokäsittelyä jo aikamoinen määrä varjättyjä lankoja. Laadunvalvoja katsoo tarkasti touhujani. Langan tulee olla suht tasaisesti värjäytynyt ja siinä ei saa olla mielellään solmuja. Otan vyyhden omaan käyttööni, jos siinä on enemmän kuin kaksi solmua tai se on hyvin epätasaisesti värjäytynyt..
Kerin langan vyyhdiltä ja sitten taas uudelleen vyyhdin sen myyntiä varten. Joku voi ajatella et ihan hullua hommaa. Asian ydin piilee siinä, että villalanka ei säily niin hyvälaatuisena kerällä kuin mitä vyyhdillä säilyy. Varsinkin, jos lanka on keritty liian tiukalle kerälle, se helposti venyy. Vyyhdinpuu on oiva apu isoja määriä vyyhdittäessä ja kerittäessä. Miellyttävämpää keriminen on tietty yhdessä isännän kanssa, lanka toimii mukavana yhdyssiteenä välillämme, on hyvää aikaa puhella niitä näitä.
Jokaiseen vyyhteen laitetaan vyöte. Vyötteessä ilmoitetaa millä lanka on värjätty ja mahdollisesti puretettu. Otan myös jokaisesta vyyhdestä noin 20 cm pätkän langan valotestiä  ja lankanäytekirjaa varten. Valotestissä pidän langanpätkää valossa kolmisen kuukautta ja seuraan mahdollista värimuutosta langassa. Lankanäytekirjaan laitetaan ylös tiedot jokaisesta langasta, millä värjätty, miten värikasvia on säilytetty, milloin se on kerätty.
Tässä vaiheessa kelpaa värjärin olla tyytyväinen, niin kauniita lankoja on työn tuloksena syntynyt. Nyt vain enää toivon niiden löytävän tiensä kutojan koppaan.

Tuuli ujelsi nurkissa koko päivän sen verran kovin, et mieli ei tehnyt lenkille. Jäi siis aikaa viimeistellä jo aiemmin virkkaamani ja pesukoneessa huovuttamani tossut. Neulahuovutin tossuihin ketunpäät karstaamistani villoista. Oranssin huovutusvillan olen itse värjännyt viikonvaihteessa.
ps 1. jos kiinnostuit käsitöistäni, niin käyppä sivuilla Puikoilla väsättyä, Virkkuukoukulla tehtyä ja Huovutus, siel on hiukan enempi juttua niistä.
ps 2. jos kiinnostuit värjäämisestä, niin käyppä sivulla Krappijuuri ja kokenilli Värjärin padassa.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Haluan jakaa tunnustukset


Kiitos Uuna näistä hienoista tunnustuksista. Ylemmän tunnustuksen mukana tuli seuraavat toimintaohjeet, jotka omavaltaisesti liitän  nyt myös alempaan tunnustukseen:

1. KIITÄ ANTAJAA.

2. VALITSE 5 BLOGIA JOILLA ON ALLE 200 LUKIJAA JA KERRO HEILLE JÄTTÄMÄLLÄ KOMMENTI HEIDÄN BLOGIINSA.

3. TOIVO ETTÄ IHMISET JOILLE ANNAT TÄMÄN TUNNUSTUKSEN JATKAVAT
ETEENPÄIN.

 Jaan tunnustuksen seuraaville blogeille, mitkä koen tällä hetkellä erityisen merkityksellisinä itsellen:

* minulle rakkaan isosiskoni aimariin blogille Kuvakirjeitä Karsikonperältä. Hän kannusti minua aloittamaan bloginpidon syyskuussa. Aimariin oma blogi on todella mielenkiintoinen ja kuvakirje Kommintanhualta ei jätä koskaan kylmäksi vaik lunta olis metri ja pakkaset paikkuisi nurkissa.

* Ainan blogille. Minulle on tullut jo tapa juon aamukahvini Ainan seurassa. Piristyn aamuisesta vierailustani ainokaisen luona, rakastan Ainan kanoja ja ihailen hänen kättensä töitä.

* Leenan blogille. Leena on rautainen luonnon väreillä värjäämisen ammattilainen. Hän ei todellakaan kätke osaamistaan, vaan on valmis aina ohjaamaan ja opastamaan, monta hyvää vinkkiä olen häneltä saanut.

* Caijsan blogille. Caijsa kuljettaa minut vuosikymmenten taa, yli merien ja mantereiden, sukupolvesta toiseen, ihastuttavien kuvasarjojen ja tarinoiden kautta.

* viimeisenä, mut ei vähäisimpänä tulee Uuna sinun oma blogisi uuna's. Blogisi on minulle ehtymätön aarrearkku, kaikkiin sen saloihin en todellakaan ole edes vielä ehtinyt tututustumaan. Blogisi on johdatellut minut aivan uusiin maailmoihin, runouden, kuvataiteen, kirjallisuuden polkuja saan kanssasi kulkea. Olet mentorini, autat kun apua tarvitsen, annat palautetta blogistani ja tekemisistäni, mikä tuntuu niin hyvältä. Sinuun voin aina luottaa Uuna, kiitos kaikesta.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Päivän askareita 4

Kello oli vierähtänyt jo yli puolenpäivän aloittaessani päivän värjäystouhut. Valoista aikaa oli niin vähän jäljellä et päädyin asettamaan kaikki kolme värjäysastiaa samalle piisille hiljaa mielessäni toivoen, ettei mikään keikauttaisi niitä kumoon. Pikkuruiseen rautapataan laitoin kaksi eilen purettamistani valkoisista vyyhdeistä krappi-kokenilli liemeen. Emalikattilaan kolme harmaata vyyhteä eilen illalla keittämääni karveliemeen. Teräsämpäriin laitoin kaksi valkoista vyyhteä karvejäkälän joukkoon. Olin jo illalla keittänyt lientä lähes kaksi tuntia ja nyt jatkoin keittämistä lankojen lisäämisen jälkeen vielä kolme tuntia. Eli vasemmassa alakulmassa ämpäri vielä nököttää yksikseen piisin reunalla, muut olen jo siirtänyt laatalle jäähtymään. Odotan saavani ruskeanharmaan värin keittämällä lankaa karvejäkälän kanssa yhdessä vähintäin kolme tuntia, vasta huomenna näen onnistuinko. Ainakin odotettavissa on kova urakka lankojen huuhtelemisessa, kun ne on lillunut jäkälän joukossa!
Värjäyksen lomassa huuhdoin eilen illalla karveella värjäämäni vihreät vyyhdet ja purettamani langat. Asettelin vyyhdet verantamme suojaan orrelle, missä ne saavat olla yön yli kuivumassa.
Alhaalla keskellä on huovutusta varten värjäämiäni villatapuleita. Vihreä väri on karvejäkälästä ja lohenpunainen krappi-kokenilliliemestä. Villat kuivaan saunatuvan penkillä. Siinä ne kuivuvat parissa päivässä ja toivonmukaan ehdin karstaamaan ne vielä ennen sunnuntain joulumyyjäisiä. Mielenkiinnolla odotan kuinka vahvan vihreän saan villaan, toiveissa on  pehmeä harmaanvihreä, joka olisi oiva esim, tontun huovutettuun nuttuun.
Viimeistä värjäyskattilaa vahtiessani on hyvä aika lämmittää pihasauna, päivän päätteeksi on nautinnollista päästä löylyn lämpimään.

Värikollaasi 102 Mieleni minun tekevi


viikon väri

Nähdessäni viikon värin, Lipstick red, mieleeni tuli heti kirppikseltä löytämäni vanha kirja MIELENI MINUN TEKEVI askartelun ja kokeilun keräilyn ja retkeilyn sekä eri harrastusalojen PIKKU JÄTTILÄINEN, toimittanut Yrjö Karilas, WSOY, 1957. Muut kuvat ilmaisevat sitä, mitä parhaillaan  mieleni minun tekevi.


Pilke silmäkulmassa tehtyä

Kiva juttu  Ainan blogista, päätin liittyä ketjuun käymällä http://www.astro.fi sivustolla. Mielenkiintoni heräsi ja hain oman  Maya-merkkini. Ohessa Maya-astrologi Kosmisen Koiran laatima pieni tulkinta kyseisestä merkistä. Kunpa merkin olisi saanut väreissä!

Sininen Solaarinen Yö

Sininen Yö

Tiedät vaikka et tiedäkään miksi tiedät. Teet vaikka et tiedäkään miksi teet. Olet Sininen Yö, Runsauden voima: määrätietoinen, järjestelmällinen, looginen – perinteitä kunnioittava unennäkijä. Otat intuitiivisesti vastaan informaatiota alitajunnastasi ja jaat sitä muillekin. Unet ovat sinulle äärimmäisen tärkeä kanava tiedon lähteenä, varsinkin oman elämäsi oppaana.

Solaarinen

Mayojen syklisessä numerokierrossa yhdestä kolmeentoista yhdeksän on sinun numerosi. Tämä on tarkoituksen solaarinen sointu, ja se korostaa oivaltamisen tärkeyttä elämässäsi. Solaarisen sointuenergian tarkoitus on antaa toiminnallesi muoto, löytää uusia suuntia, ja myös lähteä toteuttamaan niitä.


Sen allekirjoitan, että olen etsimässä uusia suuntia tekemisissäni ja innolla niitä toteutan:))
Käykääpä hakemassa oma merkkinne pilke silmäkulmassa, aikaskin hauska juttu oli.

Päivän askareita 3



On mukavaa herätä uuteen päivään, kun on selvät sävelet päivän askareista. Eiliseen tapaan aloitin tulien sytyttämisellä patojen alle, jonka jälkeen huuhdoin eilen värjäämäni vyyhdet. Ensimmäiseen huuhteluveteen lisäsin desilitran etikkaa, oppimestareiden mukaan etikka vahvistaa värin kiinnittymistä lankaan. Huuhteluvesi vaihdetaan niin monta kertaa, että irtoväriä ei enää irtoa vyyhdistä. Huutelemisen jälkeen vyyhdet on hyvä pitää esim. froteepyyhkeen päällä kunnes suurimmat vedet on valunut pois. Asetin vyyhtiorret päiväksi omenapuiden oksille, vasta illan hyssyssä vein ne saunatupaan kuivumaan. Samoin eilen purettamani vyyhdit saivat kuivua päivän omenpuiden suojissa.
Krappi-kokenilliseoksella värjätyt langat ovat kauniin lohenpunaiset ja karveella harmaan vihreät. Keskimmäisessä kuvassa langat ovat lähellä niiden oikeaa sävyä, kelpaa siis Värjärin ihastella aikaan- saannoksiaan:))

 Seuraavaksi vuorossa oli uuden lankaerän purettaminen isossa padassa.


Puretusaineen eli kiinnitysaineen avulla väriaine kiinnittyy värjättävään kuituun. Purettamisella tarkoitetaan väriaineen kiinnittymistä auttavan aineen, yleensä metallisuolan, kiinnittämistä värjättävään kuituun.
Yhden kilon eli 10 vyyhdin puretukseen käytin puretusaineina alunaa 120 g ja viinikiveä 40 g. Tilkkaseen kuumaa vettä liotetut puretusaineet lisäsin pataan vasta, kun  veden lämpötila oli noussut 40 asteeseen. Vyyhdit pitää nostaa pois puretusaineen lisäämisen ajaksi, jotta puretusaine kiinnittyisi lankoihin mahdolisimman tasaisesti. Samasta syystä lankoja pitää liikutella aika ajoin tunnin kestävän puretuksen kuluessa. Näin siis myös myöhemmin lankoja värjätessä  väriaine kiinnittyy niihin tasaisesti. Veden lämpötilaa tulee seurata tarkoin. Pidin puretuksen ajan veden lämpötilan noin 80 asteisena. Kiehumaan vettä ei saa päästää, se aiheuttaisi lankojen vanumista.

Puretuksen voi suorittaa myös vasta värjäyksen yhteydessä. Värjätessäni villaa toimin juuri näin. Helmi tarkkailee silmä kovana, koska krappi-kokenilliliemen lämpötila olisi noussut 40 asteeseen. Hän tietää, että nostan silloin villat pois liemestä lisätäkseni puretusaineen liemeen.



 Samalla kertaa värjäsin padassa sormipaisukarveliemessä villalankaa ja huovutusta varten villaa. Pidän villan  metellisiivilässä, jotta se ei sotkeutusi lankoihin värjäyksen aikana.  Vyyhtejä ja villaa pitää liikutella rauhallisesti värjäyksen kuluessa, jotta väri kiinnittyisi tasaisesti.  



Iltapäivälenkillä keräsin sormipaisukarvetta. Sitä kasvaa sateisen syksyn jälkeen erittäin runsaasti Satumetsässä havu- ja lehtipuiden rungoilla ja oksilla. Metsässä on paljonTapani-myrskyn jäljiltä kaatuneita puita ja isoja tuulen repimiä oksia maassa, joista on helppoa kerätä karvetta isojakin määriä.


Värjärin päivä oli moninainen ja puuhaa riitti päivän askareissa mukavasti aamusta iltaan asti, en voi olla muuta kuin kiitollinen tästä Luojani suomasta päivästä.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Päivän askareita 2


Ihana aurinkoinen päivä puuhastella väripatojen äärellä. Eilen aloittamani värjäyssessio jatkui heti aamunvaljettua tulien virittelyllä värjäyspadan alle, puodin porinmattiin, saunan tulipesään sekä saunakamarin uunin. Kotvanen siinä kuluikin ennen kuin sain kaikki tulet syttymään. Keräsin omenapuista jäkälää odotellessani vesien kuumenemista värjäämistä ja lankojen purettamista varten. Keittelin jäkälää yli kaksi  tuntia rautapadassa samalla kun värjäsin lankoja.
 
Lämmitin kolme harmaata lankavyyhteä vaiheittain veden lämpötilaa nostamalla  noin 50 asteisiksi saunalla. Vyyhdet pääsivät eilen keittämääni karveliemeen ilman puretusta. Pidin väriliemen tunnin ajan noin 80 asteisena. Värjäysliemi oli harmaata, aprikoin mielessäni mahtaako siitä irrota yhtään mitään. Tyytyväisenä sain kuitenkin havaita kauniin vihreän värin ilmestyvän langoihin. Usein väriliemen väri ei vielä kerro sitä, mitä kaunista väriä se tarjoaa värjärille. Langat saivat jäädä vielä värjäysveteen seisomaan yön yli.


Puretin alunalla kaksi vaaleaa vyyhteä teräskattilassa puodin porinmatilla. Aikamoista edestakaisin kulkemista koko aamupäivä, kun  tulipesät ovat kaukana toisistaa. Takapihalla värjäyspadat, saunalla kuumennan vedet lankojen esilämmitystä varten ja sit vielä puodissa lankojen puretuskattila. No liikunta tekee hyvää. Puretetut langat värjäsin jo aiemmin keittämilläni krappi- ja kokenilliliemillä. Olin molemmissa värjännyt aiemmin jo yhden satsin lankaa. Nyt yhdistin liemet ja värjäsin siinä  purettamani kaksi vyyhteä. Ja miten kauniin värisiä niistä tulikaan.

Iltapäivällä puretin alunalla vielä kahdeksan vyyhteä vaaleaa lankaa  takapihan isossa vesipadassa. Isäntä sytytteli vuorostaan tulet, kun  olin manaillut aamuista urakkaani ja ehkäpä hiukan myös valitellut kunnon pilkkeiden loppumista. Jätin langat puretusliemeen ja huomenna nostan ne vasta kuivumaan. Viikolla värjään osan krappijuurella ja loput kokenillilla vasta ensi viikonloppuna.

Aamulla aloitan jäkälällä värjäämisen eli värjärin askareista postaus jatkuu huomenna.


lauantai 24. marraskuuta 2012

Päivän askareita 1


Kosteat, lämpimät päivät ovat Värjärin mieleen. Karvejäkälä imee itseensä paljon vettä, joten sitä on näin ollen helppoa kerätä. Aamulenkillä Helmin kanssa löysin paljon isoja karvejäkälän peitossa olevia oksia, sain kerättyä ison pussillisen jäkälää. Illansuussa keitin niistä väriliemen, jonka jätin yön yli seisomaan.  Tarkoituksena on värjätä lauantaina 3 vyyhteä 4-säikeistä harmaata lankaa. Lisäksi puretan alunalla valmiiksi 17 vyyhteä karappijuurella ja kokenillilla värjäystä varten. Langoihin pitää sitoa ns haltijalangat, jotta vyyhdet eivät sotkeudu värjäyksen aikana sen tuhannelle sykkyrälle. Haltijalangan tulee olla kestävää lankaa, sidoin vyyhdet kalalangalla. Tämän jälkeen laitoin kaikki 20 vyyhteä isoon muovisaaviin kostumaan. Lankojen tulee olla täysin märkiä ennen puretusta/värjäystä, jotta saadaan mahdollisimman tasainen värjäystulos.
Pimeys oli jo laskeutunut ennen kuin sain lopetella puiden lisäämisen padan alle, tuleehan jäkälälientä keittää parisen tuntia.



Puodissa ehtii puuhastella illan aikana kaikenlaista asiakkaita odotellessa. Isäntä ehti keriä monta vyyhteä Helmin tarkkaillessa työn sujumista. Vyyhdinpuussa parhaillaan kokenillilla värjätty lankavyyhti. Osa langoista jätetään kerälle ja osa vyyhditään uudelleen kerältä. Villalanka säilyy parhaiten vyyhdillä, kerällä se helposti hiukan venyttyy, jos kerä on kovin tiukkaan keritty. Korista löytyy raparperinjuurella ja koivunkarvejäkälällä värjättyjä lankoja.
Itse ehdin virkkaamaan uuden pyörötakin lähes valmiiksi illan aikana.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Valokuvatorstai 265. haaste


Valokuvatorstain haaste toi mieleeni vanhan kompassin. Joskus 70-luvun lopulla suoritin rannikkolaivurikurssin. Vanhalla meriläisellä veneillessämme kompassinkäyttö tuli tutuksi. Purjehtijat suunnistivat aikojen alussa tähdistä, kompassia on käytetty jo ennen ajanlaskua.


torstai 22. marraskuuta 2012

Elämän Puu


Ensimmäinen Värjärin Puodin pikkulauantai-ilta vietetty. Kurssilaisia ei ollut viel tällä kertaa ilmoittautunut. Vääntelin illan aikana kaksi Elämän Puuta. Monessa kulttuurissa Elämän Puu edustaa kuolemattomuutta. Tekemissäni Puissa kuvaan elämän kiertokulkua, uudelleen syntymistä, siis tavallaan kuolemattomuutta. 


Tämä pieni Bonzai puu seisoo tukevasti kalliolla, läpi harmaan kiven se ulottaa juurensa. 

ps. lisää löydät Rautalangasta väänneltyä sivulla.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Värikollaasi 101 Endive


Viikon väri oli todella haasteellinen, pari päivää olen yrittänyt löytää/miettiä sopivia kuvauskohteita. Aamulenkillä tärppäsi, Helmi osoitti tassullaan mistä sitä endivesävyä löytyy! siis aloin etsi lenkkipolkumme  varrelta kaikkea mihin marras olisi jo iskenyt kyntensä. Helmi toimi hyvänä apulaisena bongaten oudoimmistakin paikoista etsimäämme ja meillä molemmilla oli hauskaa:))

Mustavalkomaanantai haaste 138

TYHJÄ

tiistai 20. marraskuuta 2012

Marraskuun selättämiseksi

Nappasin Uuna's blogista hänelle annetun haasteen "Marraskuun selättämiseksi". Aamusta tihuuttanut, pilvet roikkuvat alhaalla, harmaata, aimariita lainaten voisin todeta, että aurinko pitää vapaapäivää. Siispä päätin tehdä jotain piristävää. Päädyin virkkamaan tämän pyörötakin, näin sain auringon näyttäytymään minulle tänä harmaana päivänäkin.

Jo aiemmin syksyllä minulta tilattiin selänlämmitin koirankarvalangasta. Selvittelin aikani puhtaan koirankarvalangan saatavuutta ja hintoja. Lankaa löytyy, mutta hinta liian kova. Päädyin tilamaan Ylistaron kehräämöltä lankaa, missä on kolmas osa koiranvillaa ja loput suomenlampaan. Lanka tuntuu miellyttävältä kutoa, hyvin angoralangan kaltaiselta. Koska aurinko oli päättänyt pitää vapaapäivän, niin päätin virkata myös selänlämmittimet.

ps. lisää tietoa kiinnostuneille löytyy Virkkuukoukulla tehtyä-sivulta.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Kutomista, karstausta & huovutusta


Pitkästä aikaa ehdin käsitöiden pariin. Aamusta viimeistelin valmiiksi illalla kutomani kaulahuivin, aamulenkin jälkeen viimeistelin Viinasillassa kutomani Lovikka lapaset, päivällä huovutin lisää rastoja ja vielä illalla isäntä auttoi villojen karstaamisessa, joten ehdin neulahuovuttamaan kissakuviot jo aiemmin kutomiini ja huovuttamiini lapasiin ja myssyyn. Isäntä on tänäin ahkeroinnut enempikin apunani, hän keri neljä koirankarva-lampaanvillasekoitelankavyyhteä. Tilasin lankaa pari kiloa Ylistaron kehräämöstä. Niistä aion kutoa selänlämmittimen ja kynsikkäitä. Lanka tuntuu mukavan pehmeältä ja tuoksuu ah niin ihanalta.
Käsitöistä on hieman lisää juttua puikoilla tehtyä sivustolla.

 Karstaaminen on mukavaa puuhaa. Sain viime syksynä systeriltä Viinasillan vanhat karstat ja niillä on todella kevyttä karstata eli ovat jo "sisäänajetut". Muistan jo lapsena niillä karstanneeni. Äiti hihkaisi vielä tuvan ovelta navettaan lähtiessään, et hänen takaisin tullessaan pitää olla hahtuvakoppa täynänsä muurin päällä.
Keskimmäisissä kuvissa isännän taidonnäyte. Karstauksen eri vaiheet etenevät kuvissa myötäpäivään.

Uskollinen Puodin vahti


Helmi on innoissaa uudesta tehtävästään Puodin vahtina. Uskollinen vahti istuu rappusilla ja haukahtaa merkiksi tulijoista. Tulijoiden ei kuitenkaan tarvitse pelätä vahtiamme, koska se on luonteeltaan kiltti koira ja reakoi vain uhkaavasti käyttäytyviin vieraisiin mahtipontisella haukunnalla. 
Puodin avajaiset ovat onnellisesti takanapäin ja nyt voin taas keskittyä käsitöiden tekemiseen. Jos ilmat pysyvät edelleen näin lämpiminä aion hiukan myös vielä värjätä alku viikosta. Tänäin sain valmiiksi viikolla aloittamani oranssin villamaton sekä illalla kudoin röyhelö kaulahuivin Wendy frills langasta.


Parina päivänä olen opettanut rastojen huovuttamista ystävilleni. Testasimme uuden huovutustilan toimivuutta pihasaunamme pesutilassa. Huovutuspöytänä toimi hyvin kapea metallipenkki, minkä nostimme sopivalle työskentelykorkeudelle kahdella harkkotiilillä. Kun pöydän asettaa poikittain, niin kaksi huovuttajaa pystyy hyvin työskentelemään yht'aikaa. Huovutusalustana iso kuplamuovi on käytännöllinen. Tarpeeksi isona se on helppo taittaa myös huovutettavan työn päälle. Saippualiuoksen teen palamäntysuovasta.





lauantai 17. marraskuuta 2012

Mandala 15. aihe Jäljet


Mandalani nimi on Myrskyn jälkeen

Uunan kommentin jälkeen kävin uudelleen tutkimassa mandalan ohjeita. mandalan pitää siis olla pyöreällä pohjalla.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Aamulenkillä Satumetsässä

Valokuvatorstain 264. haaste
 "Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha – kiiltävien turvonneitten kasvien outo lajisto, jolla ei ollut mitään tekemistä kesän kanssa. Paljaat mustikanvarvut olivat kellanvihreitä ja karpalot tummia kuin veri.[…] Sateen kohina ja veden solina jatkuivat muuttumattomina, niissä oli sama lempeä yksinäisyyden ja täyttymyksen ääni."

Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu (1970), suom. Kaarina Helakisa.

Aamun usva peitti vielä maiseman lähtiessämme Helmi-koirani kanssa aamulenkille Satumetsäämme.

Kävelimme kesäisen mustikkapaikkamme ohi, kunka hyvältä kesän ensimmäinen mustikkapiirakka aina maistuukaan.


Polku mutkittelee kallion vierustaa, todellinen sammaleen invaasio koivunrungolle ihastuttaa silmää. Käymme tarkastamassa metsän pikkuasukkaiden kotikoloja, toiveemme nähdä edes vilaukselta niitä jää toteutumatta tällä kertaa. 

Kallion päällä pikkuinen tammipuu oli vielä kauniissa ruskan väreissä, se ihastutti kulkijaa.

Jättiläiset ovat jättäneet Satumetsän, kiirus on ollut ilmeinen, osa rattaista jäänyt metsäämme maatumaan.


Pikkuinen ei osaa päättää pukeutuakko syksyn sävyihin vai kantaako vielä hetki kesän heleää mekkoa.


Helmi tarkkailee ympäristöä, ilmeisesti saamme kohta seuraa?


Tapani-myrsky puhalsi Satumetsässämme viime talvena. Nyt riittää uima-altain varustettuja pesäkoloja metsän asukeille.

Kanervat värjäävät kauniisti villani.

Kuljen kohti aurinkoa akut latautuneena, hyvällä mielellä aloitan uuden päivän. Kiitos matkaseurasta Satumetsässä lukijani.

torstai 15. marraskuuta 2012

Väsynyt mut onnellinen

Nyt nuttu on sen verran tyhjä, että postaus saa sovinnolla jäädä huomiseen. Puotini on nyt virallisesti avattu  ja tahdon kiittää kaikkia avajaisissa paikan päällä olleita kuin Teitäkin, jotka olitte hengessä mukana ja toivotitte kaikkea hyvää uudelle yrittäjälle. ps sain erittäin mieluisen vieraan puotini avajaisiin.