torstai 3. tammikuuta 2013

Värjärin paluu patojensa ääreen


Yöllä oli satanut sen verran lunta, että maa oli valkeana. Ilma tuntui kolealta, joten luovuin ajatuksesta värjätä ulkosalla. Sain tuliaisina eilen monta pussillista sipulinkuoria, joista osan laitoin jo illalla likoamaan yöksi. Iltapäivällä isäntä sytytteli valkean Porin-Mattiin samalla kun lämmitti saunatuvan muurin. Keitin sipulinkuoria emalikattilassa tunnin verran, samalla valmistelin kolme vyyhteä valkoista 3-säikeistä villalankaa värjäämistä varten. Sidoin paksusta kalastajalangasta haltialangat jokaiseen vyyhtiin ja kastelin ne huolellisesti.
Edellisestä värjäyskerrasta joulun alla minulle ei jäänyt yhtään valmiiksi puretettuja lankoja, joten tein nyt puretuksen alunalla ja viinikivellä värjäyksen yhteydessä. Värjäsin langat kuorien seassa. Väriliemi saa jäähtyä rauhassa yön yli. Huomenna aloitetaan päivä lankojen huuhtomisella samalla kun uudet langat jo porisevat väripadassa.

Iltapäivällä sain apuvoimia hyllykköjen laittoon lankapöydän alle. Helmi kävi vielä illansuussa tarkistamassa onko emäntä saanut tavaransa järjestykseen:))



14 kommenttia:

  1. Arki on alkanut, mutta värijuhlat jatkuvat.
    Onnea uusille taikaliemille ja etenkin keittäjänoidalle :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mul mukava arki, yhtä väreillä iloittelua. uskonpa sinun omasikin olevan! aivan mahtava tuo Satusivellin haaste. kävin kurkkimassa sivustolla ja hauskalta vaikutti. olen miettinyt hiukan ajankäyttöäni ja totesin et millään aika ei riitä kaikkiin näihin mukaviin haasteisiin eli rajoittaa täytyy osallistumista. Kiertelen kattomassa niitä, mut osallistuminen ja kommentointia täytyy hivenen vähentää. aikaa ei jää kutomiselle tarpeeksi, jos illat istun koneella.
      Keittäjänoidaksi täällä minua kutsutaankin eli Vässilän noitana tunnetaan. tunnin päästä taasen padat porisee:))

      Poista
  2. Katsoin ensin, että sinulla on omenansiivuja pusseissa, mutta sipulinkuoriahan ne olivatkin.
    On niissä niin pehmeät värit noissa langoissasi, että pitää katsoa ja katsoa.
    Ajatella, että luonnosta löytyy kaikki tarpeellinen, myöskin värit. Ei tarvita synteettisiä kovia värejä.
    Touhukasta vuotta sinulle "keittäjänoita", niin kuin tuossa Uuna hauskasti sanoo :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vässilän noita kiittää kommentistasi Aina! kyl omenankuoirilla voi värjätä ja muillakin kuivatuilla hedelmän kuorilla esim kiiwi antaa kauniin vihreän sävyn lankaan. itse en niitä käytä kovinkaan paljoa, vain omiin tarpeisiin korkeintain, koska niistä saatujen värien valonkestävyys ei ole välttämättä kovinkaan hyvä. Sipulinkuorilla saatu väri ei myöskään ole parhaimpia valonkestävyydeltään, siitä taittuu helein kirkkaus pois auringonvalossa. Talviaikaan keltaiset väriaineet on hieman kortilla ja sipulinkuoria pystyy hankkimaan kaupan vihanneslaarista isoja eriä, joten se kelpaa minulle kyl talvella väripataani. Mul erityisen hyvä tilanne kun ystäväni työskentelee opintojensa ohella kaupassa ja hän kerää kuoret minulle. vaikka käytämme paljon sipulia ruuanlaitossa, niin värjäykseen asti niitä kertyy kuitenkin hitaanlaisesti, varsinkin punasipulin kuoria.
      Idearikasta vuotta myös Sinulle Aina, Satusivellin haaste on juuri kuin Sinulle luotu:))

      Poista
  3. Sinulla on turvallinen apulainen. Väristä alkanutta vuotta toivottelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lissu:)) Helmi hauveli on todella hyvä kaveri kaikkeen harrastamiseen ja todella hyvä vahtikoirakin. parasta on, kun helmi liikuttaa minua päivittäin!

      Poista
  4. Muistan kuinka äitini purki vanhoja villapaitoja, värjäsi ja kutoi uusiksi. Hän oli sentään virkanainen ja teki pitkiä työpäiviä, mutta langat antoivat hänelle sen kaipaaman levon. Vielä vanhempanakin kun kädet eivät enää totelleet eivätkä silmät nähneet, hän lajitteli moulinee lankojaan eri järjestyksiin värien mukaan.
    Ymmärrän rakkautesi tähän työhön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on kaunis muisto äidistäsi kaari3.
      myös oma äitini kierrätti tehokkaasti, 60-luvulla oli vielä pulaa ja niukkuutta, joten mitään hän ei laittanut pois vaan hyödynsi uudelleen, jos suinkin mahdollista.
      Kuten äitisikin, olen "virkanainen" ja omassa työssäni luovuus ja käsillä tekeminen eivät ole keskeisessä asemassa. Käsityöt ja erityisesti lankojen värjäys on siis vastapainoa työlleni. Uskon vakaasti siihen, että ihminen on luotu tekemään käsillään ja vain silloin voi hyvin, kun voi toteuttaa itseään omimmilla tavallaan, käyttämällä käsiään.

      Poista
  5. Jahas, padoissa porisee jälleen. Kohta putiikin hyllytilaa pitää rakentaa lisää, näyttää niin täydeltä.
    Onko sää pysytellyt pakkasella? Täällä on taas napakat kelit, parhaillaan -20. Matikanpyyntiin tässä on suunnitelmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värjärin arkeen oli mukavaa palata, vaikka niin satoisaa se ei olekkaan pienissä kattiloissa. vilkaiseppa kuvaa uudemman kerran, lankapöydän alle siirrettiin juur vanhan omegahyllykön kaksi kaappia.
      Ilma on kehno, keikkuu nollan molemmin puolin ja välillä kovinkin raaka tuulenvire käy yli pellon pohjoisesta. Kauan odottamani lumiportin teko jäi kesken, kun sää lauheni ja lumet suli pois. Pakkasista itsekin olisin tykännyt enempi, vaik toisaalta värjäysten kannalta lauhempi sää oli tervetullut.
      vai matikanpyyntiin, se tietää sit tosi maukasta matikkasoppaa, voi nyt olen pikkusen kade aimarii;))

      Poista
  6. No tästä saan taas inspiraatiota... sipulinkuoria onkin jo kertynyt mukavat määrät, ne voisi laitta likoamaan. Minulla on saman niminen apuri aina mukana puuhailuissa. On tää värjääminen vain niin ihanaa puuhaa. Oikein hyvää vuodenjatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mukava jos niin käy:)) käväisin blogissasi ja löysin sieltä kaikkea mielenkiintoista eli käydään vuoroin vieraissa.
      ps kiva kun olet liittynyt lukijakseni eija

      Poista
  7. Liebe Ilona,
    wunderschön aufgezeigt diese doch absolut geniale Färbetechnik, ich bin total begeistert und wünsche dir gutes Gelingen.
    Herzliche Grüsse, Sichtwiese

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gute Sichtwiese,
      Ich liebe die Farben, vor allem warmen pflanzlichen Farben.
      Pflanzen zum Färben ist eine wirklich lustige und interessante.
      Warum gehst du nicht manchmal selbst farbigen versuchen?
      Herzliche Grüsse, Ilona

      Poista