tiistai 4. elokuuta 2015

Rauniopuutarhassa tuoksuu terva

 
Käytin viikonlopun rauniopuutarhan ovien korjaamiseen. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin hieman korjaamaan repsottavia ovia, vaik paikan ilme ei nyt sit enää niin rauniomainen olekaan;)
Koska en löytänyt mistään (siis omista nurkista) vanhaa harmaantunutta paneelia, niin käytin kahden oven korjaamisessa hieman saunatuvasta purettuja paneeleja. Ovathan ne hieman turhan uusia, ikää paneeleilla vasta noin 30 vuotta, siis ei mitään verrattuna rauniopuutarhan ovien paneelien ikään!
Tämä ovi on palvellut -50-luvulta lähtien navetan, nykyisen rauniopuutarhan ja myllytuvan väliovena. Nyt siirsin sen rauniopuutarhan ulko-oveksi. Ovi oli viel niin hyvässä kunnossa, et uusin vain pari paneelia ja puhdistuksen jälkeen tervasin sen mäntytervalla. 
Kuvassa kolme entisöimääni ovea vastatervattuina, mikä ihana tervan tuoksu!
Rauniopuutarhan takana olevalle kallioniitylle johtava ovi, entinen lantalan ovi, oli jo niin huonossa kunnossa, et sain uusia siitä kokonaan toisen puolen. Päädyin tekemään lopulta myös kevyen paneelioven sen kaveriksi, mistä näkyy pieni kulma kuvassa vaaleampana. Nyt kelpaa hääriä väripatojen äärellä:))
Tarkoitukseni on myös pikkuhiljaa tehdä kaikkiin ikkuna-aukkoihin kaksiosaiset luukut. Tähän kallioniitylle päin olevaan ikkunaan ehdin tehdä vasta luukun aihion. Kun sopiva nikkarointi hetki ja into löytyy, niin teen luukusta kaksiosaisen. Kaikki vanhat saranatkin on täl erää taas loppu, joten kiinnitin luukun ruuveilla väliaikaisesti aukkoon. Täytynee piipahtaa Maurin makasiinissä sopivia saranoja metsästämäs!
Etupihalle päin avautuu neljä ikkuna-aukkoa, niihinkin on tarkoitus nikkaroida luukut, jos vain ehdin ennen kuin villiviini valtaa koko seinustan. Laitoin köynnökselle lisätuet ohjatakseni sen kasvua enempi ikkunoiden yläpuolelle muurin päälle. Keskikäytävä on jo kauniisti sammaloitunut. Käytävän reunapenkissä kasvaa tiikerinkaunosilmää syksyn värjäyksiä varten.  
Tänä vuonna rauniopuutarhan pienessä ryytimaassa kasvaa salaattia, persiljaa, tilliä ja porkkanaa. Kierresimpukan takaa pilkistää sinivärjäyksiä varten morsinkoa.  Pitsi-ikkunaa peittää zilga-viini. se ei ole oikein viihtynyt, joten aion siirtää sen ensi keväänä toiseen paikkaan. Samoin siirrän mantsuriankärhön muurin toiselle puolelle, josko se innostuisi sitten hieman rehevämpään kasvuun villiviinin tavoin.
Maltoin sentään nikkaroinnin ohessa käväistä poimimas iltapalalle marjojakin. Nyt kesän herkut parhaimmillaan, ahomansikoita, mustikoita ja metsävadelmiakin jo löytyy.

Metsämansikat timoteissä tahtoisin tarjota uudelle lukijalleni Minna T:lle, 
olet lämpimästi tervetullut blogini lukijaksi:))

14 kommenttia:

  1. Tuo rauniopuutarhasi on taianomaisen ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :))
      jotain taikaa siinä on, puuhastelen siel mielelläni, varmaan niin myös äitini aikoinaan karjaa hoitaessaan

      Poista
  2. tervan tuoksu on niin mahtavaa, ja tuo siun rauniopuutarha on aivan iki-ihana.Tuolla on varmasti mukava väripatoja keitellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta, paikka on ihanteellinen värjäykseen, kaksi tulisijaa ja kaivo lähel. muurasimme toisen tulisijan vanhan karjakeittiön tulisijan kohdal. siinä äiti lämmitti vettä lypsyastioiden pesuun, isäni teki sahtia myös karjakeittiös. mul on tallel kaikki isän sahdinteko vehkeet...

      Poista
  3. Voi ihana mikä paikka, rauniopuutarha...sainkin ajatuksen herättää meidän navettaa henkiin, rauniopuutarhasi on niin kaunis ja salaisuukia täynnä, paljon kertomuksia eläimistä ja niiden hoitajista, arvoisensa elämä kauniina puutarhana! Upea paikka padoille ja värjäämiselle! ...ja tervan tuoksu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mukava kuulla, millainen navetta teil on, onko yhtä "raunioina" kuin meil, vai onko kattokin viel jäljel? vanhoista navertoista ja tallirakennuksista saa tehtyä vaik mitä kivaa, juur Maalla lehdestä luin kuink tallista oli tehty juhlahuone, aikaskin hieno oli!
      totta, rauniopuutarhani seinät ovat nähneet ja kuulleet vaik mitä, niin suruja kuin ilojakin, paikas on hyvä henki, viihdyn siel oikein hyvin, jotenkin tulee aina niin tyyni ja rauhallinen olo siel touhutes

      Poista
  4. Ai taivas miten ihana rauniopuutarhasi on, voi, tuollaisesta ei voi kuin haaveilla, aivan ihanuus - tahtoo tääkin - mä muuta maalle..ihan heti perjantaina..kunhan löydän eka sen rauniopaikan =D
    Tervan tuoksua meillä ei ole kuin shampoossa ja löylynhenkenä, eli korvikkeet käytössä!
    Laitappa joskus enempikin kuvia tuosta puutarhastasi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. helppoa näit rauniopaikkoja on löytää, kohta maaseudul ei tunnu enää muuta olevankaan!
      tervashampoota meilkin käytetään, löylynhenkenä useimmiten eucalyptusta
      kuvia vois ottaa tosiaan enempikin:)

      Poista
  5. Oi ja voi, on kuin satumaailmaan kurkistaisi! Uskomaton paikka kerrassaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sammaloituneet pinnat ja köynnökset luovat ihanan sadunomaisen ilmapiirin tilaan
      suunnitelmissa on ensi kesänä rakentaa entisen lehmien syttöpöydän ylle pieni kalteva katos...

      Poista
  6. Satumaisen ihania kuvia rauniopuutarhastasi!!
    Ja, "marjaheinät" ovat saaneet uuden ihailijan pojantyttärestämme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mukavaa kun rauniopuutarhani viehättää ja mansikkaheinät:)) muistan elävästi lapsuudestani, miten kauniilta mansikkaheinät näyttivät ja tuoksuivat aivan ihanilta, eipä ihme, et pojantyttäresikin on niihin ihastunut!

      Poista