torstai 31. joulukuuta 2015

Räiskyvää väri-iloittelua edullisesti

Ulkoa on kuulunut muutaman tunnin jo melkoinen pauke, onneksi Helmi ei säiky raketteja. Kävimme päivällä kaupungilla, minulla oli hetki aikaa kierrellä myös kirpputorilla. Sieltä löytyi tämä ihastuttava väri-iloittelu, emalinen kulho kuin uudenvuoden ilotulitus konsanaan! Värjäri kirppiksellä blogistani löytyy enempi juttua päivän kirppislöydöistäni.

Räiskyvän iloista Uutta Vuotta teille kaikille!

torstai 24. joulukuuta 2015

Riisipuuro, aattoaamun herkku

Toissapäivänä saapui ensimmäiset jouluvieraat Sarkolaan. 
 
Dooris on viihtynyt vielä enimmäkseen sängyn alla, joten tämä on harvinainen kuva!
 Helmin kanssa lenkillä ollessani löysin pannulle viel muutamia kanttarelleja 
 ja suppilovahveroita. 
Paremminkin olemme viettämässä pääsiäistä kuin Joulua, sillä pajunkissat antavat hennon "lumipeitteen" pajukkoon!
Hellalla poriseva aattoaamun riisipuuro on kohta valmis. Laitan sen lämmitettyyn isoon savivatiin (samanlaiseen kuin kuvassa), käärin paksuun froteepyyhkeeseen ja lähdemme koko porukalla mummon luokse viettämään aattopäivää. Siitä alkaa perinteisesti meidä perheen joulu.

Toivotan Teille kaikille Rauhallista Joulua!

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

ja valkeus tuli

ei lumen vaan katuvalojen muodossa;)
Perjantaina katuvalot syttyivät ensimmäistä kertaa Koivukujalle. Nyt viikonlopun olemme totutelleet tähän keittiön ikkunasta näkyvään valomereen, oudolta tuntuu. Yli 30 vuotta olemme asuneet ja viihtyneet ilman katuvaloja ja toden sanoakseni olisin viihtynyt edelleenkin ilman niitä. Taidan siis olla aikamoinen pimeän lapsi vaikka värejä rakastankin;)
Toisaalta valot luovat varmaan monelle turvaa, kaikilla ei ole uskollista ystävää rinnalla kulkemassa.
.
Syksyn värisienisato jäi melko vaatimattomaksi. Onneksi sentään jotain löytyi. Nämä sudenkorento kämmekkäät kudoin illalla veriseitikeillä värjäämästäni langasta. 
Olemme viettäneet isännän kanssa joululahjavalvojaisia perinteiseen tapaan. Tässä hän kerii vyyhdeltä vyöhykeorakkaalla värjäämääni lankaa. Hän toivoi minun kutovan siitä japanilaiselle ystävällemme Hisashille kämmekkäät.
Olemme tunteneet Hisashin jo -70-luvun lopulta ja siitä alkaen joka joulu pienet paketit ovat vaihtuneet Japanin ja Suomen välillä. Hisashi on ammattivalokuvaaja, joten usein olemme saaneet lahjaksi hänen valokuva-albumejaan. Me puolestamme olemme usein käärineet pakettiin jotain omin käsin tehtyä. Tällä kertaa suunnittelin hieman erilaisen version sudenkorentojen lento mallista. Kolme pientä sudenkorentoa kiertää rannetta ja yksi iso koristaa kämmenselkää. Kaislanvihreä lanka sopii niin hyvin sudenkorento malliin!
Lauantaina kaunis kuulas päivä houkutteli pidemmälle kävelyretkelle. 
Tällä kalliolla istahdan aina mieluusti ihailemaan kumpuilevaa maisemaa.
Helmistä keppileikki on hauskempaa ja varsin, jos saa isännänkin leikkiin mukaan;)
Tänään lähdimme lenkille heti aamun valjettua, koska iltapäiväksi oli luvassa vesisadetta. Kävelimme jokivartta aina tunnelimäelle asti.
Helmi rakastaa näitä lenkkejä. 
Tutkimme vanhan radanpohjan alta kulkevaa kivettyä rumpua. Osa kiveyksestä on sortunut, joten paikka on hivenen vaarallinen kulkijalle. 
Minusta nämä vanhat ratapengerrykset ovat kauniita. Tällaisen pienimuotoisen pengerryksen haluaisin tehdä myös omaan pihaani joskus.

lauantai 5. joulukuuta 2015

Joulupostimerkeistä korvakoruja

Muutama viikko sitten nuorison ollessa viikonloppua viettämässä, keskimmäisen tyttöystävä kyseli salaperäisesti olisiko meillä mahdollisesti vanhoja joulukortteja säästössä. Onhan meillä, joulukortit ja kaikki muutkin kortit sekä kirjeet lähes 40 vuoden ajalta!
Lauantai ehtooni kului rattoisasti vanhoja kortteja ja kirjeitä lukiessa nuorten höyryttäessä irti postimerkkejä.  Kirjeet tuntuivat kiinnostavan kovin myös nuoria!
Vaikka arvokkaimmat kortit laitettiin syrjään, niin merkkejä riitti yllin kyllin.
 
Torstaina kävimme sitten ihastelemassa valmiita postimerkeistä tehtyjä korvakoruja. Olen aikoinani teettänyt postimerkit kissoistamme Miisusta ja Pikkumustasta. Tuossa postauksen ekassa kuvassa Pikkumusta imettää ensimmäistä pentuettaan. Postimerkissä Miisu ja Pikkumusta (Miisun pentu) istuvat tapansa mukaan vierekkäin ulkorappusilla pihan touhuja seuraten. 
Teetin postimerkkejä myös Heimo hepastani, niistä voisin tehdä joku kerta korvikset myös itselleni.
Itse olen sangen laiska askartelemaan. Siksi olen todella iloinen kun nuoriso tykkää ja paljon kauniita koristeita syntyy niin kotiin kuin lahjaksi annettavaksi pienellä budjetilla!
Tässä nauhaa vaille valmis suodatinpusseista tehty ruusukranssi. Täällä yksi youtube video suodatinpussikranssin teosta, niitä löytyy toki paljon muitakin, jos kiinnostuit sellaisen itsellesi tekemään koristeeksi vaikkapa juhlapöytään tai perinteisesti oveen laitettavaksi. Huomiseksi sitä ei varmaan enää ehdi tehdä!