lauantai 8. kesäkuuta 2013

Puutarhan sini-violetti kausi

Paahteisten toripäivien jälkeen on ihanaa istahtaa puutarhan siimekseen juomaan kupillinen virvoittavaa raparperisimaa ja ihastelemaan perennojen kukintaa. Kesäkuun alkupuolella kukinta vuorossa ovat lähinnä violetti- ja sinikukkaiset perennat. Kuunliljat aloittavat kukintansa hieman myöhemmin, kuten takana näkyvä keltapäivänliljakin.
Vuorikaunokit (Centaurea montana) ovat nyt täydessä loistossaan. Vuorikaunokki on siitä kiitollinen perenna, että sen kukinta jatkuu pitkään, jos jaksaa poistaa kukkineet varret. Itse leikkaan tavallisesti syyskesästä kaunokit viimeistään lähes maantasalle. Tänä kesänä aion myös laittaa niitä väripataan, kuuluuhan kasvi samaan sukuun ahdekaunokin kanssa, joka on hyvä värikasvi.  
 Akilleijat ovat lempi perennojani, kiitollisia kukkijoita ilman minkäänlaista hoitoa, siis erittäin sopivia hiukan villiin puutarhaani. Niitä putkahtelee esille pensaiden alta, perennapenkkien reunustoilta ja vähän hallitummin ne saavat kukkia omenapuiden alla. Pihaltani löytyy violettikukkaisia, valkoisia ja vaalenapunaisia akilleijoja. Tänään torilla näin erittäin kauniita kerrannaiskukkaisi, oli tarkoitus ostaa, mut sit kaiken touhun keskellä harmikseni unohdin koko asian.
 Siperiankurjenmiekat (Iris sibirica) ovat parhaillaan näyttäviä monta metriä pitkinä penkkeinä. 
Hämmästyksekseni myös toinen lehtosinilatvoistani (Polemonium caeruleum) on aloittamassa kukintaansa, normaalisti se kukkii vasta heinäkuun alkupuolelta. Tätä aiemmin niin suosittua perennaa, minulla on vain kaksi pientä yksilöä. Vaikka kuinka koetan ravita sen kasvualustaa kompostilla, ei se tahdo viihtyä meidän jäykässä ja kuivassa savimaassa. No ei kait se mikään ihme ole, kyseessähän on ravinteisilla ja kosteilla niityillä, lehdoilla ja puolivarjoisissa lehtimetsissä luontaisesti kasvava laji. Se on erittäin hyvä mehiläiskasvi ja myös perhoset ja kimalaiset pölyttävät sitä ahkerasti. Lehtosinilatva on myös erinomainen rohtokasvi ja siksi sen soisin viihtyvän puutarhassani. 
Helteisen päivän päätteeksi koirulit pääsivät uimaan. Helmillä oli kaveri kylässä ja tietysti sitä mentiin yhdessä polskimaan.
Tässä pari uitettua koiraa matkalla kotiin. Olin muuten itsekkin kuin uitettu koira torstaina iltatorilla, ukkosmyräkkä toi sellaisen sadekuuron, et hetken tori lainehti. Hädin tuskin sain lankani varjeltua kastumiselta! Onneksi tänään oli ihana aurinkoinen ilma ja ihmisiäkin oli liikkeellä ihan mukavasti.

Hyvää sunnuntaita kaikille ja tervetuloa Diina Värjärin padan lukijaksi:))

20 kommenttia:

  1. Kyllä sinisetkin kukat osaavat olla kauniita!!
    Helmillä kiva päivä, kun sai leikkikaverin kylään;)

    Iloista viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hieman sattumalta perennapenkkeihini on syntynyt tämä sininen kausi, mutta tykkään siitä kovasti. heinäkuulla palavat rakkaudet ja keltaiset päiväliljat toimivat katseen vangitsioina ja loppusyksystä isot alat vaaleanpunaista, roosaa syysasteria sekä keltaisena kukkivaa kanadanpiiskua. Tavataan värikollaasinmerkeissä illalla:))

      Poista
  2. Sulla on niin kauniita sinisiä kukkia siellä. Akileijaa on mullakin samanvärisiä, kuin sullakin. Ne on kauniita vanhan ajan kukkia.
    Helmillä olikin kiva päivä, kun sai kaverin itselleen ja uimaankin pääsivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaikki vanhoja, kestäviksi ja vähään tyytyväisikisi todettuja lajeja, jotka sopivat villiin puutarhaani hyvin. mukavaa kun Sinäkin pidät akilleijoista, moni niitä karsastaa, niiden leviävyyden vuoksi. Helmi ja Tito ovat ylimmät ystävät ja nauttivat saadessaan touhuta yhdessä:)

      Poista
  3. Minä vietin tällä kertaa lauantain kaupunginhelteessä- ei tavattu torilla,jossa postauksesta päätellen olit. Mutta sini-lilat ovat ihaniia. Meidänkin kaupunkipihallemme putkahtaa jatkuvasti uusia akilleijoja muistona yli 30 vuotta sitten tontilla olleesta mumminmökistä. Kivaa! Myös iiriksiä rakastan- niitä pitääkin hankkia pihalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. akilleijat ovat selviytyjiä siis! jos kelpaa, niin voin laittaa sinulle siperiankurjenmiekan taimia syrjään, minun pitäisi jakaa niitä viel lisää.

      Poista
  4. Lehtosinilatva on kaunis ja sitä taitaa olla myös valkoisena. Minäkin tykkään akileijoista! Oi ja tuo vuorikaunokki on upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnossa en ole nähnyt valkoista lehtosinilatvaa, mutta kirjoissa kylläkin. Vuorikaunokista tulee mieleen ruiskaunokki, niitä näkee enää vain kovin harvoin.

      Poista
  5. Sinivioletti on yksi lempiväreistäni ja sitä pitää saada ainakin ruukkuun, jos ei maasta ilmesty.
    Meillä ei ole satanut eikä ukkostanut, mutta äiti kertoi, että myös heillä oli monena illansuuna kova ukonilma samaan aikaan.
    Hyvää suvisunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. täällä piisaa ukkosta, taas iltapäivällä melkoinen myräkkä, onneksi kiersi nyt meidän paikan:) on ollutkin mukava päivä, ystävän kanssa kuorittu paatsamia, edelliset lastut porisseet padassa iltapäivän, samoin omppupuun kuoret, huomenna viel haudutan niitä uudestaan ja sitten langat muhimaan.

      Poista
  6. Kesäinen päivä kaikilla. Kauniit kukat ja kuvat, meitin Helmi ei kyl uimaan halua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. onneksi ukkosrintama kiersi tänään meidän paikan, mul oli puunkuoret muhimassa:) kaikki koirat eivät uimisesta piittaa, Helminkin uimakaveri vain haluaa seisoa rantavedessä, uida sekään ei halua, vaikka toinen polskii ja meuhkaa minkä ehtii!

      Poista
  7. Sininen onkin kaunis väri kukissa. Ja sinulla niitä riittää.
    Ai vuorikaunokki tuo kukka on nimeltään, sai siis minunkin kukkani nimen :)

    Mukavaa päivää, meillä vieraili äsken ukkonen !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin täälläkin, onneksi kiersi tuosta pellon takaa, et sain rauhassa keitellä väriliemiäni. mukavaa kun kukkasi löysi nimen:)

      Poista
  8. Sinikukkijasi ovat kaikki sieviä ja puutarhasi näyttää kauttaaltaan niin hoidetulta. Itsellänikin oli ennen noita kaikkia sinisiä kukkijoita, paitsi ei lehtosinilatvaa. Sitä ihailin kerran Askaisissa ja ihmettelin, mikä se on.
    Minulla ei kuki nyt yksikään sininen kukka, pari vuohenjuurta on kukassa ja kullerot, siis keltaista. Myös laajat niityt metsäkurjenpolvia kukkimassa. Ja mikä loistavinta, niin muutossa mukana tullut juhannuspioni ei olekaan kuollut, siinä on pari viidensentin vanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kun valitsee sopivat kuvakulmat, niin saa äkkiä pihan näyttämään hoidetulta;) mukava kuulla, et rakas pionisi on sinnitellyt talven yli, ehkäpä se haluaa kukkiakkin viellä. uskonpa et jokunen akilleija on lähtöisin sinun puutarhastasi ja ystävältäsi saamani kuunliljat ovat viihtyneet hyvin ja nyt levinneet jo laajaksi reunuskasvustoksi. nykyisin lehtosinilatva on puutarhoissa melko harvinainen, ehkäpä senkin suosio taas pikku hiljaa kasvaa.

      Poista
  9. Akileija on minustakin kaunis ja helppo kukka. Se leviää itsestään ja ilmestyy milloin mistäkin. Harva kukka puutarhassa on yhtä kiitollinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sanos muuta! monia lajeja olen kokeillut vuosien varrella ja nämä vanhat perinteiset perennat ovat jäljellä, enää en yritäkkään mitään "jalonpaa".

      Poista
  10. Tuo vuorikaunokki muistutti kukaltaan ruiskaunokkia, mutta lehti on erilainen. Katsoin ensin että mitä piisameita siellä ui, mutta ne olivatkin koiruuksia.. melko vesipetoja ovat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vuosi- ja ruiskaunokki kuuluvat samaan sukuun, kukinto kovin samankaltainen, kaunis. moni muukin on ihmetellyt ohi kulkiessaan, et mikä elikko joessa oikein on ollessamme Helmin kanssa uimassa, eräs on joskus arvellut kauempaa katsellessaan jopa taistelevaksi lintupariksi;)

      Poista