perjantai 20. maaliskuuta 2015

Auringon lomittajaa tarvittiin vain hetkisen

Varustauduimme päiväkävelylle hitsausmaskeista irroitettujen lasien kera. Jänskätimme, josko olisi niin pilvistä, ettei osittainen auringonpimenennys lainkaan näkyisi. Onneksi pelkomme oli turha ja saimme seurattua koko tapahtuman lenkkimme aikana. Myös muutama vastaantulija pääsi kanssamme nauttimaan tästä kiehtovasta  luonnonilmiöstä, lainattuamme heille matkassamme olleita suojalaseja.

Muistelin lapsuudessa kokemaani auringonpimennystä 1960-luvun alkupuolella. Olin käynyt takapellolla keräämässä metsämansikoita ja kävellessäni peltotietä kotia päin alkoi yht'äkkiä hämärtyä vaik oli kirkas keskipäivä ja sinitaivas! Pelästyin, linnutkin vaikenivat ja päivä kävi yhä pimeämmäksi. Kotiin päästyäni olin hädissäni ja kerroin kokemuksestani äidille. Hän kertoi minulle auringonpimennyksestä, josta en ollut ikinä ennen kuullut. Tämänpäiväisestä osittaisesta auringonpimennyksestä ei ole kyl voinut välttyä kuulemasta! 
Leskenlehdet loistavat aurinkoisina jokiahteella. Helmin mielest muutaman olis voinut poimia piristykseksi ikkunalaudalle.
Puikoilla parhaillaan Auringon lomittajat, isäntä tykkäs, et niin kirkkaasti paistavat, et suojalasit vois ol ihan paikallaan;)

21 kommenttia:

  1. Meillä ei ollut minkäänlaisia laseja pimennyksen tarkkailuun, mutta kyllä sen huomasi muutenkin. Maisema oli kuin hiukan ennen kunnon ukkosmyrskyä. Aika jännän oloista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. täl viikol olemme todella saaneet nauttia hieman mystisiltäkin tuntuvista luonnonilmiöistä!

      Poista
  2. Kyllä se hieno näky oli ja valo muuttui niin salaperäiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tosiaan, vaik ei edes olisi katsonut aurinkoa mustan lasin läpi, niin olisi huomannut valon erilaisuudesta, et ihan tavallisesta auringon pilven taakse peittymisestä ei ollut kyse.

      Poista
  3. Auringonpimennys teki maisemaan värityksen kuin talvella kirkaalla kuutamolla hankiaisten aikaan, erona oli vaan sininen taivas! En edes ensin muistanut koko auringonpimennystä ja ihmettelin vaan valon väritystä, kun ei pilviäkään taivaalla ollut ;P
    Kaunis neule on sulla puikoilla tulossa, sukat vai lapasetko lienee?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eiks vaan tuntunutkin kummalliselta, kirkas sininen taivas ja kuitenkin merkillinen hämäryys.
      Auringon lomittajat on syksyllä suunnittelemani sukkamalli, tuolt Puikoilla väsättyä-sivulta löytyy niistä hieman juttua.

      Poista
  4. Ihanan aurinkoiset vanttuut tulossa! Myös täällä Tornionjokisuulla aurinkoa ja sen pimennystä sai seurata hyvässä 'paisteessa'. Muistan myös lapsuudestani yhden auringon pimennykse, olin varmaan n. 10 vuotias. SIlloin se tuntui hieman pelottavalta kokemukselta. Luonto antaa meille paljon ihmeteltävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. malli sopii pienempänä myös vanttuisiin, nyt puikoilla kuitenkin Auringon lomittajat-sukat. meil samankaltaisia muistoja auringonpimennyksestä lapsuudesta, sinunkin muistosi varmaan 1960-luvun alkupuolelta!

      Poista
  5. Voi miten ihanaa keltaista sieltä on tulossa! Vautsi! Meillä oli pilvistä eikä auringon pimennystä oikein näkynyt. Harmitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. keltainen ja kevät, kuuluvat ehdottomasti yhteen;)
      voi harmitus sentään, pitikin sattua viikon aurinkoistenpäivien jälkeen pilvinen päivä juur perjantaiksi!

      Poista
  6. Hitsauslasin ja autonikkunan läpi minäkin pimennystä seurasin. Kuvaamista en yrittänyt.
    Pimennyksen ollessa syvimmillään, seisoin hautausmaalla ja oli kuin laaja harsomainen verho olisi laskeutunut kaiken ylle. Tuli tunne, että aurinkokin suri saattoväen mukana.
    Neuleesi keltainen hohtaa yhtä heleänä, kuin leskenlehdet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. syntymä, kuolema, viimeiset jäähyväiset auringonpimennyksen hetkellä jäävät varmasti lähtemättömästi mieleen. aivan, kokemus todella koskettava.

      Poista
  7. Auringonpimennys jäi näkemättä kun oli aamuvuoro ja työpaikka sattuu olemaan niin viehättävä paikka ettei siellä o kun yks ikkuna ja siitäkin näköala parkkihalliin...

    Katselin sun puikoilla värkättyjä ja olit kutonut paljon sukkia värjäämistäsi villalangoista ja laittanut vahvikkeeksi ohutta lankaa. Millasta lankaa oot käyttänyt vahvikkeena? Onko se ihan rullalankavahvuista vai virkkauslangan tyyppistä? Tosi hyvä konsti, aion ottaa sen käyttöön, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kuulostaa hivenen ankealta, ehkäpä katselit muiden ottamia kuvia, joten et ihan paitsi jäänyt.
      vahvikelangan käytön olen oppinut omalta äidiltäni vuosikymmeniä sitten. koska kudon villasukat mieluiten 100 % villalangasta niiden lämpimyyden vuoksi, käytän tavallisimmin ohutta puuvillalankaa (no 8 tai10) vahvikelankana kantapäässä ja joskus myös päkiän kohdalla. kyl paksu puuvillainen karhunlankakin käy. karhunlankaa tehdään nykyisin paljon polyesteristä, itse kuitenkin valitsisin luonnonmateriaalin, jos sitä käyttäisin.

      Poista
    2. Joo, muiden kuvia katselin, mut eipä se ihan sama asia oo.

      Mulla on noita värjättyjä 100% villasia lankoja kertynyt ja en oo niistä aiemmin sukkia raaskinut kutoa kun aattelin että kuluvat hetkessä puhki. Mut nyt pitää ruveta niistä kutomaan ihania kirjoneulesukkia kun sain sulta tän hyvän vinkin.:)

      Poista
  8. Jaa-a. Minne lie häippäsi kommenttini kesken kirjoituksen... Sitä vaan, että hieno kollaasi ja jännä lukea noista uskon väreistä yms. Ovat huonosti muistissa.

    VastaaPoista
  9. Jaa-a! Ei mee nyt iha putkee! Ylläoleva oli kommenttini uudempaan postaukseesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuntuu tosi hyvältä kun "muutkin mokaa", mul käy noin lähes viikottain. joidenkin blogeissa en saa sit millään kommenttejani näkyviin
      tää uusittu värikollaasi haaste on jotenkin niin inspiroiva, laittaa taas uudella tavalla miettimään värejä ja niiden merkitystä erilaisista näkökulmista

      Poista
  10. Oiiii ihanat pirteän suloset auringonlomittajat siellä sun kutimessa! ♡
    Ja suloset tassut siellä näkyy leskenlehtikuvassa, ite myös otin niist kuvii ja koirukseni tais aatella et niiden täytyy olla jotain hyvää kun emäntä noin häärää niiden ympäril :D romin pieni kuono oli tullut johonkin kuvaan..
    Auringonpimennys jäi täälläkin näkemättä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tänäänkin Auringon lomittajat tarpeen, pilvistä lähes koko päivän ja kova tuuli tekee ilman tosi purevaksi!
      Helmi änkee aina kuvaan, ilmeisesti Romi samantapainen pikku hauveli:))

      Poista